Terapiamuodot – Oikean terapiasuuntauksen valinta avuksi hyvinvointiin

Eri terapiamuodot vastaavat eri tilanteisiin ja tarpeisiin. Mietitkö mikä terapia sopisi sinulle? Ahdistus ja masennus ovat yleisiä mielenterveyden haasteita, joihin voidaan saada apua terapiasta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on erityisen tehokasta ahdistuksen ja fobioiden hoidossa, lyhytterapia tarjoaa selkeitä, lyhyen aikavälin ratkaisuja akuutteihin haasteisiin. Psykoterapiassa käytetään erilaisia lähestymistapoja, esim kognitiivista käyttäytymisterapiaa, skeematerapiaa, lyhytterapiaa, kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa, ratkaisukeskeistä psykoterapiaa, kognitiivista psykoterapiaa ja integratiivista psykoterapiaa.

Esimerkiksi: Hypnoterapiasta saa vahvistuksen alitajuisesti vaikuttavien ajatus- ja käyttäytymismallien työstämiseen ja sitä voidaan käyttää tukena stressinhallinnassa ja elintapamuutoksissa, skeematerapiassa voidaan pureutua syvälle juurtuneisiin uskomuksiin ja niiden vaikutuksiin nykyhetkessä. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa voidaan muuttaa haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.Tässä artikkelissa tavoitteena on tarjota kattava katsaus eri terapiasuuntauksiin, niiden hyötyihin ja soveltuvuuteen, jotta löydät juuri sinulle sopivan tavan tukea hyvinvointiasi terapialla.

Miten valita oikea terapia itselle?

Itselle sopivan terapian löytäminen voi olla haasteellista. Mielen hyvinvointi on yksi elämän tärkeimmistä kulmakivistä, ja siihen panostaminen voi parantaa merkittävästi arjen laatua ja elämänhallintaa. Mielenterveyden edistäminen ei tarkoita vain ongelmien hoitamista, vaan myös ennaltaehkäisyä ja itsensä kehittämistä.

Mielenterveyden hoitoon on saatavilla useita eri terapiamuotoja, joista jokainen tarjoaa oman lähestymistapansa hyvinvoinnin tukemiseen. Eri terapiamuodot tarjoavat monipuolisia keinoja käsitellä elämän haasteita ja löytää uusia tapoja toimia ja ajatella. Oikeanlaisen terapiasuuntauksen ja terapeutin valinta auttaa tehokkaasti juuri sinulle sopivalla tavalla.

Eri terapiamuotoja:

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia: Sopii sinulle, jos kärsit ahdistuksesta, paniikkikohtauksista tai pelkotiloista ja haluat konkreettisia työkaluja myös oireiden hallintaan.
• Skeematerapia: Sopii sinulle, jos kamppailet toistuvien ihmissuhdeongelmien, itsekritiikin tai tunne-elämän haasteiden kanssa.
• Lyhytterapia: Sopii sinulle, jos tarvitset nopeaa tukea stressiin, kriisiin tai elämänmuutoksiin ja haluat lisää käytännönläheisiä ratkaisuja.
• Hypnoterapia: Sopii sinulle, jos haluat vahvistaa itseluottamusta, hallita stressiä tai tehdä elintapamuutoksia, esim tupakoinnin lopettamisen.
• Psykodynaaminen psykoterapia: Sopii sinulle, jos haluat syvällisesti ymmärtää menneisyyden vaikutuksia ja työstää traumaattisia kokemuksia.
• Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia: Sopii erityisesti henkilöille, joilla on pitkäaikaisia ihmissuhdehaasteita tai itsetunto-ongelmia. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia yhdistää kognitiivisten menetelmien ja myös lisäksi psykoanalyyttisen lähestymistavan vahvuudet.
• Ratkaisukeskeinen psykoterapia: Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii erityisesti tilanteisiin, joissa halutaan konkreettisia ja nopeasti käyttöön otettavia työkaluja elämän haasteiden käsittelyyn. Ratkaisukeskeinen psykoterapia on usein lyhytkestoinen ja tavoitteellinen hoitomuoto.
• Kognitiivinen psykoterapia: Kognitiivinen psykoterapia keskittyy ajattelumallien, tunteiden ja käyttäytymisen välisiin yhteyksiin.
• Integratiivinen psykoterapia: Integratiivinen psykoterapia yhdistää eri psykoterapiasuuntausten menetelmät. Integratiivinen psykoterapia sopii henkilöille, jotka hyötyvät useiden eri terapiamenetelmien yhdistelmästä.
• Ryhmäterapia: Sopii sinulle, jos haluat kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada vertaistukea sosiaalisten taitojen tai ihmissuhteiden parantamiseen.

Mistä tietää että tarvitsee terapiaa?

Terapiaan hakeutuminen on suositeltavaa, kun mielen hyvinvointi tai elämänhallinta on haastavaa ja omat keinot eivät riitä tilanteen ratkaisemiseen. Alla on tilanteita, joissa terapia voi olla erityisen hyödyllinen:

• Pitkittynyt ahdistus tai masennus: Jos ahdistuksen tai masennuksen tunteet jatkuvat pitkään ja vaikuttavat arjessa selviytymiseen.
• Traumaattiset kokemukset: Elämän mullistavat tapahtumat, kuten menetys, väkivalta tai muu trauma, voivat olla syy hakeutua terapiaan.
• Ihmissuhdeongelmat: Toistuvat konfliktit, vuorovaikutusvaikeudet tai läheisten suhteiden ongelmat voivat olla oikea syy aloittaa terapia.
• Työuupumus ja stressi: Pitkittynyt stressi tai uupumus, joka vaikuttaa työssä tai vapaa-ajalla jaksamiseen.
• Itsetunto-ongelmat: Jos koet jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta tai vaikeuksia hyväksyä itseäsi.
• Ajatukset kiertävät kehää: Jos huomaat ajattelevasi samoja ongelmia jatkuvasti ilman ratkaisua, terapiassa voidaan auttaa murtamaan negatiivisia ajatusmalleja ja löytämään uusia näkökulmia.
• Addiktio: Jos koet riippuvuutta esimerkiksi päihteisiin, pelaamiseen tai muihin haitallisiin käyttäytymismalleihin, terapia voi tarjota välineitä riippuvuuden hallintaan ja sen taustatekijöiden ymmärtämiseen.
• Elämänmuutokset ja kriisit: Suuret elämänmuutokset, kuten avioero, eläköityminen tai uuden elämänvaiheen aloittaminen, voivat herättää tarvetta saada lisää tukea.

Terapiaan ei tarvitse olla äärimmäisen kriittinen syy. Myös halu kehittää itsetuntemusta tai oppia myös uusia tapoja ajatella ja toimia voi olla järkevä syy hakeutua ammattilaisen puheille. Kun halutaan keskittyä mahdollisuuksiin ja edistymiseen, ratkaisukeskeinen työskentelytapa voi olla tehokas vaihtoehto. Mitä aiemmin ongelmiin haetaan apua, sitä helpommin niihin voidaan löytää ratkaisu.

Miksi terapiaan hakeutuminen kannattaa?

Terapia tarjoaa turvallisen ja luottamuksellisen tilan, jossa voi tarkastella omaa elämää, ajatuksia ja tunteita ammattilaisen ohjauksessa. Yhä useampi hakeutuu terapiaan esimerkiksi stressin, ahdistuksen, masennuksen tai elämänmuutosten yhteydessä. Terapiassa tavoitteena on auttaa ymmärtämään itseä paremmin, löytämään ratkaisuja ongelmiin ja luomaan myös työkaluja tulevaisuutta varten. Terapiaprosessin aikana asiakas voi siis saada uusia näkökulmia elämänsä haasteisiin.

Kuinka usein terapiassa käydään?

Terapiakäyntien tiheys ja kesto vaihtelevat eri terapiasuuntauksien ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alla on yleisiä suuntaviivoja eri terapiamuodoista:

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT, KKT): Yleensä 10–20 tapaamista, kerran viikossa tai joka toinen viikko. Yhden istunnon kesto on yleensä 45–50 minuuttia.
• Skeematerapia: Käyntitiheys sovitaan yksilöllisesti, usein kerran viikossa. Terapian kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen riippuen asiakkaan tarpeista.
• Lyhytterapia: Käyntimäärät vaihtelevat 1–20 kerran välillä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tapaamiset voivat olla viikoittain tai harvemmin, ja yhden tapaamisen kesto on yleensä 45 minuuttia.
• Hypnoterapia: Käyntitiheys ja kesto määräytyvät yksilöllisesti tavoitteiden mukaan. Yleensä suositellaan ainakin 4–6 tapaamista, kerran viikossa tai harvemmin.

Joissakin tapauksissa käyntitiheys voi olla myös 2 kertaa viikossa. On tärkeää keskustella terapeutin kanssa sopivasta käyntitiheydestä ja -määrästä, jotta hoito vastaa parhaiten yksilöllisiä tarpeitasi ja tavoitteitasi.

Terapian hyödyt

Terapia ei ole vain ongelmien ratkaisua, vaan se auttaa myös parantamaan itsetuntemusta, ihmissuhteita ja elämänhallintaa. Monille se tarjoaa mahdollisuuden löytää elämän merkitys ja suunta. Sen avulla voidaan turvallisesti käsitellä monenlaisia ongelmia, kuten addiktioita ja traumoja. Se on sijoitus omaan hyvinvointiin, ja oikean terapiasuuntauksen avulla voi saavuttaa kestäviä muutoksia elämään.

Miten terapia etenee?

Terapian eteneminen koostuu useista vaiheista, jotka mukautuvat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja valittuun terapiasuuntaukseen. Näin prosessi etenee:

1. Alkukonsultaatio (ilmainen)
   Terapiaprosessi alkaa maksuttomalla alkukonsultaatiolla, jossa asiakas ja terapeutti käyvät läpi asiakkaan tilanteen ja tarpeet. Tapaamisen aikana arvioidaan, millainen terapia sopii parhaiten juuri kyseiseen tilanteeseen, ja asiakas voi myös esittää kysymyksiä terapian käytännöistä. Tämä vaihe auttaa asiakasta tekemään päätöksen terapian aloittamisesta ilman sitoumuksia.
2. Aloitustapaaminen ja tavoitteiden määrittely
   Kun terapia aloitetaan, ensimmäisellä varsinaisella tapaamisella kartoitetaan tarkemmin asiakkaan tilanne ja asetetaan terapiaprosessille selkeät tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen luo suunnan työskentelylle ja auttaa molempia osapuolia seuraamaan edistymistä.
3. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen
   Terapeutin ja asiakkaan välinen yhteistyösuhde on terapian perusta. Luottamuksen kehittyminen mahdollistaa avoimen ja turvallisen keskustelun, mikä on erityisen tärkeää haastavien aiheiden käsittelyssä.
4. Ongelman käsittely ja menetelmien käyttö
   Terapiassa ydintyöskentelyvaiheessa käsitellään asiakkaan haasteita. Käytettävät menetelmät valitaan terapiasuuntauksen mukaan. Esimerkiksi kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskitytään ajattelumallien ja käyttäytymisen muutoksiin, kun taas skeematerapiassa tutkitaan syvälle juurtuneita tunteita ja uskomuksia. Lyhytterapia tarjoaa käytännönläheisiä ratkaisuja, ja hypnoterapiaa voidaan käyttää tukena esimerkiksi stressinhallinnassa ja tupakoinnista luopumisessa.
5. Edistymisen arviointi
   Terapiaprosessin aikana edistymistä seurataan säännöllisesti. Tämä auttaa asiakasta näkemään, millä lailla asetetut tavoitteet toteutuvat, ja mahdollistaa myös hoitosuunnitelman hienosäätämisen.
6. Lopetus ja jatkosuunnitelma
   Terapiaprosessin päättyessä tarkastellaan saavutettuja tuloksia ja keskustellaan, missä muodossa opittuja taitoja voi käyttää itsenäisesti arjessa. Tarvittaessa sovitaan jatkotapaamisista tai muista tukimuodoista.

Alkukonsultaation ja muiden vaiheiden kautta terapiaprosessi etenee tavoitteellisesti ja yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen, jotta hyvinvointi ja elämänhallinta vahvistuvat.

Millainen terapeutti on hyvä?

Hyvä terapeutti on ammattilainen, joka tarjoaa turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin asiakkaan tunteiden ja haasteiden käsittelyyn. Terapeutin sopivuus voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta seuraavat piirteet ovat yleisesti tärkeitä:

Aktiivinen ja empaattinen kuuntelija: Osoittaa kiinnostusta asiakkaan kokemuksiin ilman tuomitsemista.

Ammattitaitoinen: Koulutettu ja pätevä psykoterapeutti, jolla on kokemusta tarvittavasta terapiasuuntauksesta.

Luottamusta herättävä: Luo turvallisen ilmapiirin, kunnioittaa yksityisyyttä ja noudattaa salassapitovelvollisuutta.

Rauhallinen ja läsnäoleva: Keskittyy täysin asiakkaan tarpeisiin jokaisessa tapaamisessa.

Joustava ja mukautuva: Mukauttaa lähestymistapansa asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

Selkeä kommunikointi: Selittää terapian tavoitteet ja menetelmät ymmärrettävästi.

Kunnioittaa asiakkaan näkemyksiä: Tukee asiakkaan omaa prosessia ja päätöksentekoa.

Eettisesti sitoutunut: Toimii asiakkaan parhaaksi noudattaen ammattikunnan eettisiä ohjeita.

Hyvän terapeutin valinta on henkilökohtainen kokemus. Jos kemiat eivät kohtaa, on täysin hyväksyttävää etsiä toinen ammattilainen. Terapeutin ja asiakkaan yhteistyösuhde on terapian onnistumisen kannalta tärkeä.

Miten hakeutua terapiaan?

Terapiaan hakeutuminen alkaa yksilön omasta halusta ja tarpeesta yhteydenotolla. Ratkaisukeskeinen terapiatapa ei keskity menneisyyden ongelmiin, vaan suuntautuu eteenpäin ja korostaa toimivia ratkaisuja. Ratkaisukeskeinen menetelmä auttaa asiakasta tunnistamaan jo olemassa olevia vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä muutoksessa. Kannattaa toimia ja ottaa yhteyttä:

Alkukonsultaatio on maksuton.
Tervetuloa terapiaan vastaanotolleni ja myös etänä – Harri Harvo

Varaa aika Helsinkiin vastaanotolleni tai etäterapiaan: 050 5937276

Muukalaiskatu 1 A 1, 00140 Helsinki

Etäterapia mistä tahansa Suomessa.

Terapiaan hakeutumisen vaiheet

Terapiaan hakeutuminen riippuu avun tarpeestasi. Psykoterapia kuuluu terveydenhuoltoon, mutta tarjolla on myös muita, kuten hypnoterapia, jotka toimivat sen ulkopuolella. Vaiheet ovat:

1. Oman tarpeen tunnistaminen
   Mieti, mikä terapia sopii sinulle. Eri terapiamuodot tarjoavat eri hyötyjä. Psykoterapia auttaa mielenterveyshaasteissa, kun taas hypnoterapia voi sopia stressinhallintaan tai tupakoinnin lopettamiseen. Kelan korvaamassa psykoterapiassa terapeutin on oltava Valviran hyväksymä laillistettu psykoterapeutti.
2. Yhteydenotto terveydenhuoltoon (psykoterapia)
   Ota yhteyttä lääkäriin tai psykiatriin. Kelan tukemaan terapiaan tarvitaan psykiatrin lausunto. Kelan palveluista löytyy lisätietoa psykoterapiatuen hakemisesta ja siihen liittyvistä vaatimuksista.
3. Yhteydenotto yksityiseen terapeuttiin (esim. hypnoterapia)
   Etsi suoraan palveluntarjoajia ilman lääkärin lähetettä ja maksa itse.
4. Sopivan terapeutin etsiminen
   Valitse terapeutti tarpeidesi mukaan. Tarkista myös koulutus ja kokemus.
5. Ensimmäinen tapaaminen
   Arvioi terapeutin sopivuus ja tarpeesi.
6. Hoito- tai terapiaprosessin aloittaminen
   Aloita säännölliset tapaamiset. Terapia räätälöidään yksilöllisesti.

Terapiaan hakeutuminen vaihtelee psykoterapian ja muiden eri terapioiden, kuten hypnoterapian, välillä. Valitse lähestymistapa, joka vastaa tarpeitasi ja myös tavoitteitasi.

Usein kysyttyä – Terapiamuodot